Andalusia roadtrip 2017, osa 3: Granada

Edellinen osa: osa 2: Gibraltarseuraava osa: osa 4: Marbella

Toinen pitempi retki Andalusian automatkaltamme suuntautui Granadaan, kaupunkiin jota monet tuntuvat pitävän Espanjan mielenkiintoisimpana ja kauneimpana. Kaupungista löytyy Espanjan suosituin nähtävyys, Alhambran palatsi. Myös ruoan saralla Granada kunnostautuu. Periandalusialainen tapas-kulttuuri kukoistaa ja lisäksi granadalaisia churroja kehutaan usein Espanjan herkullisimmiksi.


Elvirian majapaikastamme ajomatkaa Granadaan kertyi reilun parin tunnin verran. Matka tarjosi upeita vuoristomaisemia. Lämpötilakin ehti pudota 4,5 asteeseen. Hetken jo vähän pelkäsin tien käyvän liukkaaksi, jos lämpötila edelleen jatkaa putoamistaan. Onneksi tuon kylmempää lukemaa emme nähneet.


Välimatkan pituudesta johtuen emme tyytyneet vain päiväretkeen, vaan varasimme huoneen hotellista. Valitsimme majapaikaksemme lyhyen kävelymatkan päässä Alhambrasta sijaitsevan Hotel Alhambra Palacen, joka mainosti olevansa viiden tähden yösija. Huone kustansi aamiaisineen 150€ yöltä. Halvemmallakin olisimme toki selviytyneet, mutta sijainti ratkaisi. Kun emme juuri muuten joutuneet majoituksesta roadtripillämme maksamaan, oli tämä kulu perusteltavissa. Hinnat lienevät vielä vähän korkeampia varsinaisen turistisesongin aikaan. Autoilijoille hotelli tarjoaa vain maksullista palvelupysäköintiä, mutta onnekkaasti onnistuimme nappaamaan viimeisen vapaan kadunvarsipaikan vastapäätä hotellin sisäänkäyntiä. Selvisimme siis ilman pysäköintimaksua.


Hotelli näytti ulkoa ja sisältä varsin hyvin paikkaan sopivalta. Vaikutteita oli selvästi otettu Alhambran palatsista. Yleiset tilat olivat todella upean näköiset ja ruokasali oli nimetty kuninkaiden saliksi. Itse huone ei sinällään ollut mitenkään erityisen mieleenpainuva. Tosin kylppärissä oli ensimmäinen kohdallemme osunut japanilaistyylinen vessanpönttö monine erikoistoimintoineen.


Olimme perillä hotellilla noin kaksi tuntia ennen virallista sisäänkirjautumisaikaa, mutta ilmeisesti keskitalvella ruuhkaa ei ollut. Huone oli saman tien valmiina. Haukkasimme maittavan, joskin pikkuisen hintavahkon lounaan hotellin ravintolassa. Hintaa kompensoi mieletön maisema, ihailimme Sierra Nevadan lumihuippuista vuoristoa syödessämme.


Kun ruumis oli ravittu ja minimaaliset matkatavarat huoneessa, pyysimme conciergiea printtaamaan Alhambra-lippumme. Palatsin mielenkiintoisimpaan osaan, Nasridin palatsiin, pääsee vain rajallinen määrä vierailijoita kunakin päivänä. Tästä syystä olimme varmistaneet sisäänpääsyn ostamalla lipun netistä edellisenä iltana. Turistisesongin ollessa kuumimmillaan edellisenä päivänä tuskin lippuja enää saa, joten tämän kanssa on syytä olla hereillä hyvissä ajoin. Etukäteen ostetussa lipussa on aina tarkka kellonlyömä, jolloin palatsiin pääsee sisälle. Tällä tavoin estetään paikan totaalinen tukkeutuminen.


Ennen vierailun huippuhetkeä meillä oli hyvin aikaa kiertää muita osia palatsista. Aloitimme palatsin vanhimmasta osasta, Alcazabasta. Kiipesimme muureille katselemaan joka puolella levittäytyvää Granadaa useammastakin kulmasta. Erityisen upeat maisemat avautuivat Sierra Nevadan vuoriston suuntaan.


Talvinen maisema näytti varsin mielenkiintoiselta, ikään kuin eri vuodenaikojen sekoitukselta. Toisaalla näkyi palmuja, toisaalla lehdettömän paljaita puita. Osassa puista taas lehdet hehkuivat ruskan väreissä. Pilvettömältä taivaalta paisteleva aurinko sai värit hehkumaan upeasti. Valokuvat vaativat pikkuisen tavallista enemmän jälkisäätöä juuri tuosta voimakkaasta auringonpaisteesta johtuen.


Ehdimme myös kiertämään pienen lenkin palatsin ulkopuolella sijaitsevassa upeassa Generalifen puutarhassa. Puutarhan yhteydessä sijaitsevan sulttaanien kesäpalatsin jätimme kuitenkin väliin. Eniten odottamamme hetki, Nasridin palatsin vierailu, oli nimittäin edessä seuraavaksi. Kipitimme reippaasti takaisin varsinaisen palatsin alueelle ehtiäksemme ajoissa.


Nasridin palatsi olikin odotuksen arvoinen. Toinen toistaan upeampien salien läpi kulkeva kierros tarjosi nähtävää joka nurkalla. Yleensä myös ylöspäin kannatti vilkaista, sillä kattojen koristelu oli todella ylenpalttista.


Vierailijoita oli samalla lähdöllä liikkeellä hyvin maltillinen määrä. Joissain kuvissa näkyy ihmisiä, mutta miltei joka paikasta oli helppo apostolin zoomia käyttäen löytää mielenkiintoinen kuvakulma ilman yhtään taustalla lymyävää turistia.


Palatsiähkyn iskiessä alkoi aurinko jo olla menossa unille. Iltapäivä vierähti palatsikierroksella siis mukavasti. Mahdollisesti ajan salliessa olisi voinut jopa olla järkevää jakaa vierailu kahdelle päivälle. Toisena olisi voinut kiertää maksulliset osat alueesta ja toiselle jättää yleisen hengailun vapaasti vierailtavissa osissa.


Parempi puolisko tykkäsi erityisen paljon palatsialueella liikkuvista kissoista. Näitä karvapalloja näkyikin varsin paljon.


Palatsikierroksen jälkeen palasimme hotellille pohtimaan illallisvaihtoehtoja. Yritimme saada pöytävarausta erääseen netissä kovasti kehuttuun ravintolaan conciergen avustuksella, mutta ravintolassa ei vaivauduttu vastaamaan puhelimeen. Päätimme lopulta jalkautua kaupungille ja katsoa mihin löydämme.


Päädyimme varsin perinteikkään oloiseen tapas-ravintola Los Manuelesiin, joka oli sopivasti saman ikäinen kuin juuri sata vuotta täyttänyt kotimaamme. Nälän jo kurniessa vatsassa tilasimme vähän kaikenlaista. Tapaksethan ovat semmoisia pieniä annoksia. Lopulta eteemme kannettiin pöydän täydeltä evästä ja lisäksi paikallisen tavan mukaan jokaisen juomatilauksen myötä ruokaa tuli lisää. Lopulta en enää uskaltanut ottaa kolmatta olutta, vaikka juoma-annokset olivatkin varsin pieniä. Ruokaa oli nimittäin pöydässämme niin paljon, että emme siitä ihan kunnialla selvinneet. Tarjoilija vitsaili meille huonosta suorituksestamme ja lopuksi kävi vielä tarkistamassa, että tulivathan ne lopuksi tilaamamme kahvit (espresso, tuo espanjalainen standardikahvi) sentään juotua kokonaan.


Seuraavana päivänä kirjauduimme jo heti aamiaisen jälkeen ulos hotellista ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin päivänvalossa. Hyppäsimme hotellin ohi porhaltaneeseen hop on - hop off -vaunuun (8€ per henkilö), jolla ajelimme Albaicínin arabikaupunginosaan katselemaan Alhambraa kaupungin tunnetuimmalta näköalapaikalta Mirador San Nicolásilta. Postauksen ensimmäinen kuva on sieltä otettu. Näköalapaikka olisi parhaimmillaan iltapäivällä, sillä aamupäivän aurinko paistoi pahasti suoraan vastaan. Siinä kirkkaudessa eivät Sierra Nevadan lumihuiput erotu kovinkaan kummoisesti.


Näköalapaikan lähikujat näyttivät varsin viehättäviltä. Alue on selvästi omiaan päämäärättömään vaelteluun.


Jatkoimme vielä turistikärryn kyydissä kohti Plaza de Bib-Ramblaa, jossa oli Lonely Planetin matkaoppaan mukaan tarjolla kenties jopa ihan Granadan parhaita churroja. Matkan varrelle osui myös kaupungin katedraali, joka oli pienen vierailun arvoinen sekin. Suuri kirkko on melkoisen ujo, sen ympärillä ei oikein ole missään tarpeeksi tilaa, että siitä voisi saada jonkinlaisen järkevän valokuvan otettua. Jos sinulla drone on, ota se mukaan.


Parempi puoliskoni ei ole koskaan oikein innostunut churroista, mutta Gran Cafe Bib-Rambla sai hänenkin päänsä käännettyä. Kahvilan churroja ei turhaan kehuta. Istuskelimme keskellä päivää paikallisten mummojen ja pappojen seassa nautiskelemassa varsin koruttoma näköisistä, mutta sitäkin maukkaammista rasvassa paistetuista taikinapötkylöistä dippaillen niitä paksuun kaakaoon. Yhteen annokseen kuuluvat kuusi churroa olivat kyllä ihan tarpeeksi.


Kävelimme vielä pienen lenkin kaupungilla ennen kuin palasimme takaisin hotellille, jossa pienet matkatavaramme sekä vuokra-automme olivat odottamassa.


Granadan piipahduksemme oli varsin nopea, mutta ehdimme jo saada ihan hyvän käsityksen kaupungista. Siis hyvän käsityksen siinä mielessä, että tiedämme nyt varmasti haluavamme tulla kaupunkiin uudemman kerran paremmalla ajalla.


Granadan jälkeen teimme enää yhden pienen päiväretken majapaikkamme lähistölle Marbellan vanhaankaupunkiin. Mutta siihen palaankin vasta tarinan seuraavassa osassa.

Seuraavaksi: osa 4: Marbella

Takaisin alkuun: Andalusia roadtrip 2017

12 kommenttia

  1. Kauniita kuvia kauniista kaupungista. Hotelli vaikutti olevan hintansa väärti. Ilmeisesti Granadassa ei tarvitse nähdä nälkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hotelli oli kyllä juuri tarkoitukseen sopiva. Alhambra oli ykkösjuttu, joten mieluiten majoituimme sen lähelle. Näin maksimoitiin valoisa aika palatsin alueella. Enpäs ihan heti muista milloin olisin ollut yhtä täynnä kuin tuon "pienen" tapas-illallisen jälkeen. :)

      Poista
  2. Granada teki lähtemättömän vaikutuksen, kun vietin siellä kolme yötä reilu vuosi sitten. Se on suosikkikaupunkini Espanjassa Baskimaan San Sebastiánin ohella. Erityisesti Albaicíniin haluaisin vaeltelemaan uudelleen.

    Parhaasta ajankohdasta San Nicolásilla olen sikäli eri mieltä, että näin siellä yhden elämäni upeimmista auringonnousuista, paikalla ei ollut muita ja auringonnousu Alhambran takaa oli ikimuistoinen.

    Granadan churrot ovat todellakin huikeita! Itse kävin aamiaisella Churrería Alhambrassa tuon teidän kahvilan naapurissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Granadassa oli noita päämäärättömään vaelteluun sopivia alueita paljonkin. Pakkohan tuonne on vielä joskus palata tutustumaan tarkemmin. Ja noita churroja tosiaan oli tarjolla paikassa jos toisessakin. Jännä, että oli just tuo Alhambra napattu churro-paikan nimeen. :)

      No juu, kenties aikainen aamu voisi vielä toimia tuolla näköalapaikalla. Auringonnousu varmaan korvaa sen mitä tuo vastavalo pilaa. Myöhemmin aamupäivällä valo oli auttamattomasti väärästä suunnasta. Taas näkee miten käy, kun ei jaksa mennä valokuvaamisen ehdoilla.

      Tässä kirjoittaessa muistuikin mieleeni, että lueskelimme Granada-postauksiasi tuolla paikan päällä Andalusiassa. Nappasimme sieltä viimeiset vinkit Alhambraan ennen kuin lähdimme majapaikastamme liikkeelle kohti Granadaa.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen ja hyvinkin paljon matkakuumetta nostattava teksti. Granada on tosiaan ihana ja se oli melkoinen yllättäjä itselleni. Ihanaa kun on kiehtovaa kaupunkielämää ja luontoa tarjolla molempia. Ehdottomasti kaupunki, jonne tulen vielä palaamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Granada osaa kyllä yllättää. Alhambran palatsista innostuin välittömästi, mutta muilta osin en ehtinyt hirveästi ottaa selvää kaupungista etukäteen. Idea Granadan vierailusta kun syntyi vasta perillä Andalusiassa. Seuraavalla kerralla olen paremmin valmistautunut. :)

      Poista
  4. Itse olen käynyt Andaluciassa viisi kertaa, mutta Granadassa en ole käynyt. Kuuluu kyllä listalle "kerran elämässä", joten enköhän sinne jonakin päivänä löydä :-) Postauksen perusteellakin huikea kaupunki ja ennen kaikkea lämmitti kaikki ruokailuihin liittyvät kuvaukset :-)

    P.S. Huikeita kuvia! Millä linssillä otat kuvat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Granadassa käynti kyllä kannattaa. Tosin aina on hyvä jättää jotain kivaa seuraavaankin kertaan. :)

      Kamerakalustoon en ole kauheasti panostanut. Minulla on Sonyn minijärkkäri Nex-5r ja pääosin kuvaan sen mukana tulleella Sonyn 18-55mm objektiivilla. Ahtaissa sisätiloissa käytän Samyangin 10mm -laajakulmaa. Millimetrit pitää vielä pienestä kennosta johtuen muuntaa kertoimella 1,5.

      Poista
  5. Upea tuo ensimmäinen vuoristokuva! Muutenkin tosi hienoja kuvia. Millaisella kalustolla ne on otettu?
    Mä kävin Granadassa Espanjassa asuessani, mutta jotenkin en ihastunut kaupunkiin yhtä paljon kuin monet muut. Olihan Alhambra tosi hieno ja kaupunki muutenkin varsin sympaattinen. Veikkaan, että mulla oli vain liian suuret ennakko-odotukset Granadaa kohtaan, kun sitä oli kehuttu niin paljon. Ehkä pitäisi antaa uusi mahdollisuus...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihan halpislaitteilla kuvailen. Sonyn minijärkkäri Nex-5r kulkee mukana. Kiva kuulla välillä toisenlainen mielipide, yleensä Granada saa vain kehuja. Mutta eihän kaikista paikoista voi tykätäkään. Silti uuden mahdollisuuden antaminen kannattaa, itse tykästyin esimerkiksi New Yorkiin vasta toisella vierailulla.

      Poista
  6. Granada ja Alhambra ovat kyllä hienoja kohteita kumpikin. Olemme vierailleet Alhambrassa muutamaan otteeseen ja viimeksi Granadassa ollessamme emme jaksaneet enää sinne lähteä. Nautimme mielummin ihan kaupungista ja kuten tekin maisemista, joita kruunasi Sierra Nevadan lumihuippuiset kauniit vuoret.

    Nyt olemme menossa helmikuussa Malagaan ja Granada tulee varmasti eteen. Hieman edelleen arvon haluanko Alhambrassa käydä, mutta tod.näk sinne tullee mentyä. On se niin hieno ja samalla voisi napsia vähän lisää/uusia kuvia vanhojen tilalle.

    Harmillisesti palaneet nuo kuvat. Kova auringonvalo on aina vaikea. Valotusajan ja aukon kanssa pelaaminen on aina vähän arpapeliä.

    Ostin kuukausi sitten iPhone x:n ja testailin sitä Tunisian kovassa auringonvalossa. Toimi yllättävän hyvin omasta skeptisyydestäni huolimatta. Ihanne olisi, että voisin pitää vain pitkän putken järkkärissä kiinni ja hoitaa muun kuvauksen kännykällä. Pääsisi vähemmällä kantamisella. Laajakulmasta olen jo luopunut, sillä se teki mulla vain suttua jälkeä. Känykkä hoitaa senkin paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me palaamme Andalusiaan taas joulukuussa, mutta sillä kertaa Granada tuskin on ohjelmassa. Muutama kiva paikka on vielä näkemättä ennen uusintakierrosta.

      Olen huomannut, että moni on siirtynyt ainakin osittain kevyempään kameravarustukseen. Ymmärrän pointin, ja tokihan kännyköiden kamerat ovat kehittyneet valtavasti. Maisemakuvauksessa varmaan kännykkä käy hyvin. Tässä(kin) asiassa käyn vastavirtaan. Minulla on suunnitelmissa enempikin mukana raahattavan kamera varustuksen painon lisäys kuin keventäminen. :)

      Poista