Featured Slider

Ensikokemus Finnairin A350-koneen businessluokasta

Olen halunnut jo pitkään päästä kokeilemaan, pystyisikö tällainen herkkäuninen oikeasti nukkumaan kunnolla kaukolennolla businessluokan makuuasentoon kääntyvällä jakkaralla. Taannoisella Helsinki-Hongkong -lennolla tähän viimein tarjoutui tilaisuus. Koneena oli kivasti vielä Finnairin laivaston uusin kapistus Airbus 350, jonka Economy Comfortista kirjoittelin jo kesäisen Japanin matkan jälkeen.


Businessluokkaan voi päästä useammalla eri tavalla. Hannuhanhille paikka voi avautua ihan ilmaiseksi, jos kone on sopivasti ylibuukattu. Rikas ihminen voi ostaa suoraan lentolippunsa businessluokkaan, jolloin hinta on merkittävästi economya kalliimpi. Halvemmalla pääsee tekemällä tarjouksen. Tällöin voi itse päättää paljonko on valmis korotuksesta maksamaan. Tosin lentoyhtiö asettaa tarjoukselle alarajan, joka voi kaukolennolle olla yli 500 euroa. Rahan lisäksi korotuksen voi ostaa myös tililleen kertyneillä lentoyhtiön pisteillä. Finnairin kaukolennoilla luokan korotus kustantaa 50 000 pistettä. Me käytimme tätä viimeistä vaihtoehtoa.

Roadtrip USA: 5 klassista reittiä

USA on roadtripien luvattu maa. Olemme tehneet siellä kaksi isompaa automatkaa, joista molempien reittiä voi pitää klassikona. USA:sta eivät kuitenkaan klassiset roadtripit pääse loppumaan kesken. Automatkailun alkuaikoina 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä syntyi useampia tällaisia reittejä, joilla jokaisella on omat faninsa, ja joita yritetään pitää edelleen hengissä vuosikymmenten saatossa tapahtuneesta tieverkon merkittävästä uudistamisesta huolimatta. Internetistä löytyy paljon vinkkejä aiheesta.


Keräsin tähän yhteen viisi mielenkiintoisinta netistä löytämääni klassista autoreittiä. Näistä kaksi ensimmäistä ovat itse matkaamamme Pacific Coast Highway ja Route 66. Näiden lisäksi mielenkiintoisilta kuulostivat Kanadan rajalta Meksikonlahdelle mahtavaa Mississippiä seuraileva Great River Road, maan pohjoisosan halki rannikolta rannikolle kulkeva Yellowstone Trail sekä vastaava eteläisempi Dixie Overland Highway. Rakensin näistä kaikista niin tarkan kartan kuin netistä löytyneillä tiedoilla pystyin. Kuvitus on jälleen omista kokoelmistani kokoon raavittu. Sattumalta kaikkien reittien varrelta löytyi joitain kuvia. Tervetuloa nojatuolimatkalle.

Kumamoton nähtävyyksiä - Suizen-ji Jōju-en

Japanilaiset puutarhat ovat aina hienoa katsottavaa. Upeasti parturoidut puut ja nurmikentät sekä tarkoin harkitut maanmuodot ovat ilo silmälle. Tätä ylenpalttista paneutumista yksityiskohtiin voi olla vaikea ymmärtää, mutta siitä on kuitenkin helppo nauttia. Hienoin näkemäni japanilainen puutarha on Kyushun saarelta Kumamotosta löytyvä Suizen-ji Jōju-enin puutarha.


Kumamoton kaupunkia pahoin koetelleet vuoden 2016 kaksi suurta maanjäristystä aiheuttivat puutarhalle jonkin verran vahinkoa, mutta onneksi se saatiin avattua yleisölle uudelleen muutaman viikon kuluttua. Kesällä 2018 ei maanjäristyksen tuhoista ollut enää mitään nähtävillä. Toisella puolen kaupunkia sijaitseva Kumamoton hieno linna oli kuitenkin vaurioitunut pahoin ja pysyy vielä pitkään suljettuna.

Santa Fen nähtävyyksiä - Georgia O'Keeffe Museum

Tutustuimme Route 66 -matkamme alkumetreillä Chicagon Art Instituten taidemuseossa Georgia O'Keeffen maalauksiin. Myöhemmin samalla matkalla päädyimme New Mexicon pääkaupunkiin Sante Fe:hen, josta löytyi O'Keeffelle omistettu taidemuseo Georgia O'Keeffe Museum. Amerikkalaisen modernismin äidiksi kutsuttu O'Keeffe ehti pitkän uransa aikana asua Chicagossa, mutta kenties parhaiten hänet tunnetaan uransa jälkipuoliskon töistä, jotka hän maalasi New Mexicossa asuessaan. Tällä kaudella hänen töissään pääsevät esillä osavaltion upeat maisemat.


Museon kokoelmissa ei ole O'Keeffen tunnetuimpia töitä, mutta silti hänen uransa kaikilta kausilta on jotain nähtävänä. Uransa alkupuolella O'Keeffe tuli tunnetuksi kukkia ja hedelmiä esittävistä rohkean värikkäistä lähikuvista. New Yorkissa asuessaan O'Keeffe maalasi myös pilvenpiirtäjiä sisältäviä kaupunkimaisemia.

Syysloma Rivieralla 2018, Tilinpäätös

Edellinen osa: osa 3: Mini Tour de France

Näin on matkakertomus taas päässyt loppuun asti ja on aika tarkastella paljonko lysti maksoi. Olin tällä kertaa taas hyvin säntillinen ja keräsin jokaisen yksittäisen kulun ylös. Olen tuttuun tapaan jakanut kulut muutamaan erään. Näistä kustakin erittelen tarkemmin, miten lopulliseen summaan on päästy. Tosin ruokakuluista en jaksa menemään yksittäisiin kuluihin asti.


Matkamme kesto oli tiistaista lauantaihin. Koska saavuimme Nizzaan jo aamulennolla ja palasimme kotiin iltalennolla, oli matka-aikaa oikeastaan täydet viisi päivää. Majoituimme neljän tähden hotellissa neljän yön verran. Liikuimme sekä julkista liikennettä että vuokra-autoa käyttäen.